Minulla on syömishäiriö. Se on totuus. Ole silti ylipainoinen. Tai en taida enää olla. Korkeintaan juuri sillä rajalla. Tahdon olla laiha. Inhoan itseäni todella paljon ja vielä enemmän, jos ole syönyt.

Olen kuluttanut tänään koko päivän etsimällä thinspiration-kuvia ja pyörinyt pro-ana/mia -foorumeilla. Ja miksikö? En tiedä. Saan vinkkejä, ei tarvitse hävetä sitä mitä on, tulee vähän parempi olo, aikaa kuluu, ei tee niin paljon mieli syödä. Tai sitten se vain on niin hauskaa.

Kuuntelen CMX:ää. Mukavaa eikö? Vähän parempi olo nyt. Vaikka olen siltikin syönyt tänään aivan liikaa ja tahtoisin oksentaa. En oksenna kuitenkaan. Olen päättänyt sen. Tämä kaikki on liian hankalaa jo muutenkin. Oksentamista tässä viimeisenä kaivataan. Olen siltikin syönyt liikaa. Huomenna syön vain sen, mikä on aivan pakko. Muuten minun vain täytyy oksentaa. En kestä sitä oloa, kun on koko ajan täynnä. Normaalisti en tunne nälkää, mutta vatsani on tyhjä. Nytkään minulla ei ole nälkä.

Olen täysin sekaisin. En tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. En edes tiedä, mitä minä teen. Ja minua oksettaa edelleen.