Väsyttää niin paljon. En nukkunut yöllä juurikaan. Milloinka nukkuisin? Stressasin vain koulusta koko yön eikä nukkumisesta tullut yhtään mitään. Syysloman jälkeen on niin inhottava palata kouluun. En puhunut ihmisille ollenkaan ja olin omissa oloissani. Liikuntatunnilla ryhdyin yhteistyökyvyttömäksi enkä edes jaksanut vastata opettajalle, miksi en tee mitään. Toisaalta se on jo tottunut siihen, etten tule toimeen ihmisten kanssa enkä puhu. En minä puhu, jollei ole aivan pakko, nyökkääminen, pään pudistaminen, olkapäiden kohautus... ne toimivat oikein hyvin. Jos on pakko puhua, niin mielellään vastaan yhdellä sanalla. Aloitetta en tee juuri koskaan, en jos ei ole aivan pakko.

Enkä jaksanut mennä tanssitunnilekaan. Oli niin inhottava olo. Lintsaamisesta on tullut jo tapa. Pitäisi vähentää, mutta yksinkertaisesti välillä on mahdoton mennä tanssitunnille, kun ei niidenkään ihmisten kanssa tule mitenkään erityisen hyvin toimeen. Lauran kanssa kyllä, mutta en oikein muiden. Tulee hirveän ahdistunut olo, jos Laura ei ole paikalla ja joudun olemaan yksin. Sellaisina päivinä yleensä kehitän jonkun tekosyyn, jonka varjolla pääsen lähtemään huomattavasti aikaisemmin.

Olen syönyt tänään vain ruuan ja minulla on todella tyytyväinen olo. Sitäkään en syönyt juuri ollenkaan. Puoli lautasellista. Enempää ei mennyt alas millään.

No pitää mennä. Äiti haluaa maksamaan laskuja.